Antonius ja Kleopatra – totta vai tarua?

Löytöretkellä Turkissa ja muita matkakertomuksia

Mainos

Kuva: flickr.com

Historian tunnetuimpia rakkaustarinoita. Mukana on myös politiikkaa ja veristä roomalaisten keskinäistä valtataistelua. Kleopatra yrittää luovia siinä välissä onnistuen hallitsemaan Egyptiä Roomaan tukeutuen Aleksandriassa 20 vuotta. Molempien elämä päättyi lopulta oman käden kautta. Muuten kohtalona olisi ollut nöyryytys ja teloitus Octavianuksen triumfissa eli voitonjuhlassa Roomassa.

Miksi tämä tarina alkoi kiinnostaa minua?
Lomakaupunkimme Turkin Alanyan matkaoppaissa kerrotaan Rooman keisarin Antoniuksen lahjoittaneen tämän luonnonkauniin paikan rakkaalle puolisolleen Kleopatralle. Päätin lukea mitä mieltä tutkija, jonka aiheeseen liittyvässä kirjassa on peräti 35 sivua lähteitä, asiasta tietää. En löytänyt mitään viitteitä tarinan todenperäisyydestä. Toisaalta kirjassa keskitytään kuvaamaan tasavallan aikaisen Rooman valtataisteluita. Vuodet 51-30 eKr, joihin Antoniuksen ja Kleopatran tarina liittyy, ovat uskomattoman sekavaa roomalaisten keskinäisen sotimisen aikaa. Antonius ei ollut keisari. Keisarien aika alkaa myöhemmin. Hän oli välillä muun muassa konsuli ja muutenkin määräävässä asemassa erityisesti lähi-idässä. Antonius oli Julius Caesarin luotettu sotapäällikkö ja ystävä. Caesarin vallan kasvaessa niin, että hän julistautui elinikäiseksi diktaattoriksi ja jumalaksi hänet murhattiin kymmenin tikarinpistoin. Murhaajia oli useita Brutus mukaan lukien. Tätä seuraavassa valtataistelussa Roomaa johtivat muun muassa Antonius ja Octavianus, mutta heidänkään asemansa ei ollut turvattu. Keskenään taistelevillä roomalaisilla ylimyksillä oli kullakin omat legioonansa, joiden ylläpito kävi kalliiksi. Roomassa arvostettiin vieraiden maiden vihollisten voittamista, jolloin saatiin sotasaaliina kalleuksia, myytäväksi sopivia orjia ja uusia provinsseja. Ahneutta ja julmuutta riitti. Kansalaissodat luonnollisesti lisäsivät turvattomuutta ja köyhdyttivät väestöä, jota verotettiin ankarasti. Sotilaille oli maksettava hyvin. Muuten ne siirtyvät kilpailijan leipiin.

Kleopatra kuului Ptolemaiosten kreikkalaiseen sukuun, joka hallitsi Egyptiä Aleksanteri Suuren kuolemasta saakka. Aleksandrian perustaja kuoli 323 eKr. Ptolemaiosten suvun outo piirre oli mennä naimisiin sisariensa kanssa. Ptolemaios ensimmäinen julistautui kuninkaaksi 305-304 eKr. Aleksanterin kuoleman jälkeinen aika merkitsi hänen Intiaan saakka ulottuvan valtakuntansa hajaantumista moneen osaan. Ptolemaiosten suvussa oli useita Kleopatra nimisiä naisia. Meidän Kleopatramme on Ptolemaios XII:n tytär, Kleopatra VII. Isä oli määrännyt hänet hallitsemaan yhdessä alaikäisen pikkuveljensä kanssa 51-49/48 eKr. Veljeä ohjailleet neuvonantajat onnistuivat karkottamaan Kleopatran Egyptistä.

Valtaan paluu tapahtuu dramaattisesti. Caesar valloitti Aleksandrian. Kleopatra luottaa kauneuteensa ja vetovoimaansa. Hän tulee yöllä yksin orjansa kanssa pyykkisäkissä Caesarin makuuhuoneeseen (elokuvassa mattoon käärittynä). Juoni onnistui. Hänestä tuli Caesarin rakastaja ja valtaan paluu onnistui. Heille syntyy lapsi Kaisarion. Caesar jatkaa sotimista Afrikassa. Kleopatra vierailee Roomassa, jossa hänen valtansa tunnustetaan. Toinen valtakausi ajoittuu vuosille 48-30 eKr.

Caesar murhataan 44 eKr, jolloin Kleopatran asema vaarantuu uudelleen. Antonius kerää varoja ja nimittää käskynhaltijoita kaikkialla idässä. Muun muassa Herodes nimitetään Rooman vasallihallitsijaksi Juudeaan. Antonius kutsuu Kleopatran vieraakseen Tarsokseen. Tarsos oli antiikin
Kilikian pääkaupunki, kunnes siitä tuli Rooman provinssi nykyisen Turkin alueella.

Kleopatra osasi miellyttämisen taidon. Hän rakennutti loisteliaan purren, jossa kullan kimallusta riitti. Hän kutsui Antoniuksen alukselleen. Voitte kuvitella miten asiat etenivät. Kaunis, rikas, vallassa oleva nainen. Intohimo ja vallantavoittelu yhtyivät. Heistä tuli ehkä historian tunnetuimmat rakastavaiset.
Vuosia myöhemmin. Antonius erosi silloisesta vaimostaan Octaviasta, Octavianuksen sisaresta, mutta on epäselvää menivätkö Antonius ja Kleopatra koskaan naimisiin tai mitä se heidän aikanaan oikeastaan edes tarkoitti. Jokatapauksessa Kleopatra synnytti kaksoset Aleksanteri Helioksen ja Kleopatra Selenen.

Octavianus oli Caesarin testamentissä hänen perillisensä eli hänet adoptoitiin tällä tavalla seuraajaksi, vaikka hän ei ollut Caesarin poika. Caesarilla oli kuitenkin omakin poika Kaisarion Kleopatran kanssa. Hänet Octavianus tulisi aikanaan murhauttamaan, koska hän oli vaarana Octavianuksen omille aikeille.

Antonius oli välillä pitkiä aikoja Roomassa. Hän suunnitteli sotaretkeä partialaisia vastaan, jonne hän sitten hyökkäsikin valtavan armeija kanssa. Kyseessä on paimentolaiskansa nykyisen Iranin alueella, jolle roomalaiset jo kerran hävisivät. Tuo retki oli täynnä monia vaikeuksia. Antonius palasi piestynä ja häpeissään Kleopatran syliin. Sotajoukosta menetettiin kolmannes. Hän oli silti vielä tässä vaiheessa sotilaidensa kunnioittama.

Vähitellen välit lapsuuden toverin Octavianuksen kanssa heikkenivät. Molemmin puolin käytiin parjauskamppanjaa. Sota heidän välillään oli väistämätön. Aktionin taistelu käytiin nykyisen Kreikan länsirannikolla. Kleopatra oli siellä apuna laivastoineen. Ensin Kleopatra ja sitten perässä Antonius purjehtivat pakoon jättäen armeijansa vihollisen armoille. Sotilaat vaihtoivat puolta. Kun sitten tämä joukko valtasi Aleksandrian alkoi kaksikkomme taru olla lopussa. Kleopatra rakensi mausoleumin, jonne hän keräsi aarteensa ja lukitsi itsensä sisään. Antonius luuli Kleopatran kuolleen ja yritti itsemurhaa. Tappamisensa hän uskoi orjalleen, mutta tämä pistikin itsensä hengiltä. Antoniuksen itsemurha miekalla osittain epäonnistui. Nyt hän kuuli Kleopatran olevan hengissä ja sai itsensä nostettua mausoleumin ikkunasta rakkaansa luokse, jossa sitten menehtyi. Octavianus onnistui vangitsemaan Kleopatran, mutta tämä myrkytti itsensä. Jää epäselväksi tehtiinkö tämä myrkkykäärmeellä vai muuten. Molemmat on haudattu tuohon mausoleumiin, jota ei ole löydetty. Antoniuksen ja Kleopatran lapset olivat Octavianuksen triumfin joukossa Roomassa. Heitä oli kolme. Kleopatra oli edustettuna patsaana käärmeineen.

Octavianus hallitsi Roomaa myöhemmin sen ensimmäisenä keisarina Augustus nimellä peräti 40 vuotta onnistuen rauhoittamaan sotien repimät olot. Lyödessään Antoniuksen Octavianus oli vasta 32-vuotias. Haparoivasta alusta huolimatta hänestä kehittyi taitava sotapäällikkö. Kleopatra oli kuollessaan 39-vuotias ja roomalaiseen ylimyssukuun kuulunut Antonius 53-vuotias.

Antoniuksen roomalaisesta jälkikasvusta tuli vielä kolme keisaria; viimeisenä Nero. Keisarit hallitsivat Roomaa 400-luvulle ja sen jälkeen Bysanttia eli Itä-Roomaa vuoteen 1483, jolloin turkkilaiset osmanit valtasivat Konstantinopolin.

Antonius ja Kleopatra on myös William Shakespearin kirjoittama tragedia, joka päättyy kuolemaan. Ensiesitys oli 1606. Valtaistelussa uhka tuli usein oman perheen sisältä. Kleopatrakin murhautti ennenpitkää kaikki sisarensa.

Molemmat päähenkilöt viihtyivät hyvin Kreikassa; varsinkin Ateenassa. On tietysti mahdollista, että he olisivat purjehtineet nykyisen Turkin etelärannikkoa ja kiinnittäneet huomiota Alanyan kauniiseen Kale-vuoreen. Täällä taisi olla silloin lähinnä merirosvoja ryöstelemässä roomalaisten viljalaivoja. Ehkäpä tulivat häätämään rosvot pois. Ainakin nimi muuttui noihin aikoihin Coracesiumista Kalonorokseksi (kaunisvuori). Roomalaiset ovat hajottaneet niemen päällä silloin olleen linnoituksen ja vierittäneet rakennusaineet mereen viimeistä kiveä myöten.

Jouko Salminen

Lähde: http://salminenjouko.blogspot.com.tr/2015/11/antonius-ja-kleopatra-totta-vai-tarua.html

Mainos

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.