ENNENAIKAISET VAALIT TURKISSA 24.6.2018

Mainos

Turkin oppositiopuolueen MHP:n (Kansallismielinen toimintapuolue) puheenjohtaja Devlet Bahceli pari päivää sitten ehdotti ennenaikaisia vaaleja, joita oli määrä pitää  marraskuussa 2019. Tänään Erdoganin ja Bahcelinin tapaamisen jälkeen Turkin presidentti Erdogan julisti ennenaikaiset vaalit, jota pidetään 24.6.2018. Uutinen on otettu ilomielin vastaan maassa. Toiset oppositiopuolueet CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue) ja HDP (Kansojen demokraattinen puolue) olivat valmiina vaaleihin vuosi sitten (heidän mukaan).

Miksi vaalit aikaistettiin Turkissa?
16.4.2016 Turkissä pidettiin kansanäänestys, jonka tarkoitus oli antaa kansalle mahdollisuus valita joko jatkaa parlamenttijärjestelmässä tai valita presidenttijärjestelmä. Kansa äänesti 51 prosentilla presidenttijärjestelmän puolesta, jonka on määrä astua voimaan seuraavien vaalien jälkeen (24.6.2018). Seuraavien vaaleihin asti parlamenttijärjestelmä on voimassa.
Turkin talous on liian herkkä poliittiselle ja alueelliselle epävakaudelle. Tällä hetkellä 1 euro on melkein 6 liira. Viime vuonna tähän aikaan 1 euro oli vähän päälle 3 liiraa. Turkin hallituksen oli pakko reagoida liiran heikkenemiseen. Ei voinut odottaa enempää.

Hallitus ei pysty tekemään nopeita päätöksiä vanhan ja hitaan byrokratian takia, joka hidastuttaa päätöksentekoja. Päällisin puolin vanhan ja hitaan byrokratian rattaat näyttävät toimivan hyvin, koska hallitus ja presidentti ovat samasta puolueesta. Turkin pitää siirtyä nopeasti presidenttijärjestelmään, jotta päätöksenteko olisi helppoa tehdä.
Vaalit järjestetään poikkeustilan aikana kuten Ranskassa. Poikkeustila ei rajoita ihmisten liikkumista, äänestämistä jne.
Presidenttiehdokkaan täytyy saada 51 prosenttia, jotta hänestä tulisi Turkin presidentti. Aikaisemmissa vaaleissa eniten ääniä saanut ehdokkaista tuli Turkin presidentti.
Parlamenttipuolella on edelleen 10 prosentin äänikynnys, joka on ollut voimassa 1980 asti. Hallituspuolue AKP (Oikeus ja kehitys -puolue) ja MHP yhdessä laativat lain, jonka mukaan, pienet puolueet, jotka eivät ylitä 10 prosentin äänikynnystä tekevät vaaliliittoa, niiden yhteiset äänet lasketaan. Tällä tavoin pienet puolueet saivat mahdollisuuden päästä parlamenttiin.

Tulevat vaalit pakottavat puolueita tekemään yhteistyötä presidenttivaaleissa, mutta parlamenttivaaleissa vain pienten puolueiden on pakko liittoutua
Presidenttiehdokkaat voivat pysyvä puolueenjäseninä vaaleihin asti mutta sen jälkeen heistä tulee joko presidentti tai tavallinen kansalainen. Vaaleiden jälkeen heillä ei ole mitään tekemistä parlamentissa.
Tuleva presidentti valitsee itse oman kabinetin joko parlamentista tai parlamentin ulkopuolelta. Jos presidentti valitsee parlamentista jonkun kansanedustajan, kansanedustajan virka lakkautetaan saman tien.  Hän ei voi olla sekä presidentin kabinetissa että parlamentissa.
Kansanedustajien määrää nostetaan 600:aan. Parlamentin tehtävä on säätää lakeja ja presidentillä ja kabinetilla on toimeenpanovalta.

Ensi kertaa kansa pääsee valitsemaan maan presidentin, joka valitaan 51 prosentilla. Aikaisempien hallituksien piti saada luottamusäänestystä (vote of confidence) parlamentista, mutta tulevissa vaaleissa ei enää tarvita sitä koska kansa valitsee presidentin 51 prosentilla, joka muodostaa oman kabinettinsa. Kansa pääsee vaikuttamaan suoraan hallitukseen. Turkin poliittisessa historiassa joskus kansan valitsema puolue (1995) ei ole saanut luottamusäänestystä parlamentissa, mikä on tosi naurettavaa.

Tällä hetkellä on kaksi presidenttiehdokasta, Erdogan ja Meral Aksener. CHP:lla ja HDP:lla ei ole presidenttiehdokkaita. CHP on jokaisessa tilaisuudessa vakuuttanut, että olisivat valmis kaatamaan AKP:ta, mutta CHP:lla ei ole edes presidenttiehdokasta tällä hetkellä. MHP on julistanut tukevansa presidentti Erdogania. AKP on aloittanut presidenttikampanjansa heti kansanäänestyksen jälkeen17.4.2016.Saa nähdä miten käy.
CHP halua saada enemmistön parlamentissa ja tällä tavoin voi säätää lakeja, joka toisi parlamenttijärjestelmän takaisin. Tässä tapauksessa CHP:n täytyy myös saada kansan tukea kansanäänestyksellä. Pääoppositiopuolue CHP vastustaa presidenttijärjestelmän.

Puolueiden ääniosuudet Turkissa                      Ehdokas

AKP (Oikeus ja kehitys puolue)               40-50%   Erdogan

CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue)      20-25%  ?

MHP (Kansallismielinen toimintapuolue)  9-15%    Erdogan

HDP (Kansojen demokraattinen puolue)  7-12%    ?

SP    (Onnellisuus puolue)                        3-5%      ?

BBP  (Suuri yhtenäsyyspuolue)                           1-3%       Erdogan
IP      (Hyvä puolue)                                                M.Aksener

Lähde: Suomi Turkki Blogi

Mustafa Orhan

Mustafa Orhan

Mainos

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa