Paastokuukausi Ramadan

Mainos

Suomalaiset työkaverini kysyvät minulta usein, että miksi en nauttisi ruoasta sen sijaan että pidän pitkiä päiviä paastoa Suomessa. Saan joskus säälittäviä katseita, joskus empatiaa. Joka kerta yritän selittää heille, että paastoaminen ei ole niin vaikeaa kuin kuvittelette ja vaikeimmat päivät ovat ensimmäiset kolme päivää.

Miksi paastoan?

Ruoka on meille kaikille elintärkeä ja ilman sitä pystymme elämään pari kuukautta. Joillakin on sitä yllin kyllin, toisilla on vähän, mutta kaikkia meitä yhdistää yksi asia. Näemme ruoan itsestään selvänä emmekä kysele paljon mistä ruoka on tullut ja kuka on kaiken takana. Paitsi silloin kun maha kurnii niin mietimme perusteellisesti mistä ruoka on tullut. Ramadan on otollisin aika miettiä asioita, joita tavallisina päivänä pidämme itsestään selvänä.

Tässä tekstissä en halua kirjoittaa paaston terveellisistä hyödyistä vaan haluan avata teille uuden filosofisen näkökulman ruoan kehityksestä.

Mistä ruoka tulee?

Näemme ruoan itsestään selvänä ja nyrpistämme joskus nenäämme ruoalle. Kuten tiedätte, kaikki ympärillämme olevat aineet,esineet mukaan lukien ruoat, koostuvat fiksuista, armollisista ja auttavaisista alkuaineista. Vai onko näin?

Kuvitelkaa mies, joka tarvitsee aivoleikkausta. Hänen ympärillään on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä kirurgiasta mitään. Jokainen hänen ympärillään olevista yrittää auttaa häntä, mutta onnistumatta siinä, koska heiltä puuttuu vaadittava ammattitaito. Oli niiden määrä yksi tai satakahdeksantoista, niin se on merkityksetöntä.

Tässä tarinassa satakahdeksantoista on alkuaineita, joilla ei ole armoa, auttavaisuutta eikä järkeä. Sen sijaan suurin osa niistä on armottomia alkuaineita, kuten Thaimaassa, Japanissa jne. tsunamit ja tulvat (vesi), tulivuorenpurkaukset ja tulipalot (tuli) jne… Uimataidottomiakaan vesi ei armahda.

Kuvitelkaa, että tulitte kotiin ja pöydällänne on käsinkirjoitettu teksti, joka sisältää jotain erittäin tärkeätä. Paperin vieressä on kynä ja muste. Olisitteko sanoneet, että taitava kynä ja teksti ovat kirjoittaneet tämän tekstin vai olisitteko ajatelleet jonkun fiksun kirjoittavan sen?

Tässä tapauksessa teksti on ruoka, (hedelmä, yrtti, liha, kasvikset mitä tahansa ruoka, jonka kuvittelette), kynä on multa, muste on vesi ja paperi on oksa, puu jne. Kuten kävi ilmi, että kynä muste ja paperi eivät pysty yksikseen kirjoittamaan sitä tekstiä samalla tavalla eli multa, vesi ja puu eivät pysty luomaan sitä syötävää. Kaiken takana on joku, joka hallitsee kaikkea ja tietää kaikesta kaiken (auringon, etäisyyden, kehosi tarpeet jne…) ja tietää mitä on meille parhaaksi ja mitä tarvitsemme.

Ajatus ruoan tulon ainoastaan mullasta, vedestä ja oksasta (alkuaineisiin) yhdistämiseen on sama kuin kuulaalla yöllä luulisi, että taivaanranta on kiinni vuorenhuipussa. Todellisuudessa vuoren huipulla ja taivaan välissä on miljoonia kilometrejä. Kaikenvoipa ja Kaikentietävä käyttää veden, mullan ja oksan (alkuaineet) välineenä jonka kautta HÄN antaa meille ruoan. Mutta me kiittämättömät yleensä kiitämme puuta, vettä ja multaa sen sijaan että kiittäisimme HÄNTÄ.

Tässä filosofisessa pohdinnassa olen yrittänyt selittää teille alkuaineiden ja ruoan välisen suhteen. Itse asiassa kaikki, jotka ovat luotu alkuaineilla kävivät saman prosessin. Esimerkki sinä, jonka kehossa on kaikki universumissa olevat alkuaineet. Kuvittele minkälaista mankelia vanhempasi olisivat käyneet, jos isäsi ja äitisi olisivat yrittäneet luoda sinua. Heidän ennen kaikkea olisi pitänyt aloittaa luomalla ensin universumin ja maapallon jne.He olisivat menettäneet järkensä sinun solujesi suunnittelemisessa.

Tämä näkökulma ruoasta on herkullisempi kuin ruoka itse ja se ei maksa mitään. Sielu tulee ylitsevuotavaiseksi.

Mustafa Orhan

Mainos

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.