Eu-vaaliehdokas Alettin Basbogan vappupuhe!

Google mainos

Europarlamenttiehdokas Alettin Başboğa
Europarlamenttiehdokas Alettin Başboğa

Eu-vaaliehdokas Alettin Basbogan vappupuhe!

Vappu on työväen juhla. Vappu on kevään juhla. Minulle maahanmuuttajana on kunnia olla täällä tänään puhumassa teille. Tullessani Suomeen vuonna 1993 minulle oli selvää, että haluan kantaa oman vastuuni Suomen rakentamisesta. Perheeni Turkissa on aina ollut sosialidemokraattinen. Meille työ, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat aina olleet tärkeitä. Suomeen tullessani minulla oli unelma. Halusin perustaa perheen, käydä armeijan Suomessa, olla yritteliäs, vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja ansaita itse elantoni sekä työllistää muitakin. Samalla halusin mukaan politiikkaan ja olla suomalainen sosialidemokraatti. Haluankin vielä kerran kiittää edesmennyttä valtiopäiväneuvos Jouko Skinnaria, joka kutsui minut mukaan sekä muita Päijät-Hämeen Demareita siitä, että otitte minut vastaan kuin perheenjäsenen. Lahden puoluekokouksen jälkeen – eli yli kaksi vuotta – olen ollut myös puoluevaltuuston jäsen. Arvostan, että minulla on nyt mahdollista puhua teille lahtelaisena ja päijät-hämäläisenä eurovaaliehdokkaana.

Eduskuntavaaleissa me halusimme muuttaa Suomen suuntaa. Näin halusi myös Suomen kansa. SDP on nyt Suomen suurin puolue. Se tarkoittaa, että meillä on lähes 20 vuoden jälkeen mahdollisuus olla pääministeripuolue ja johtaa Suomea. Samalla Suomi johtaa koko Euroopan Unionia, kun Suomen EU – puheenjohtajuus käynnistyy 1. päivänä heinäkuuta.

Suomi tarvitsee nyt erityisesti keskinäistä luottamusta. Pienyrittäjänä olen mielestäni myös nykyajan duunari. Siksi vappu on myös minun juhla. Tänään aion juhlia teidän kanssa ja pitää vapaata muuten kiireisestä pienyrittäjän arjesta. Suomen täytyy olla EU:n eturivissä aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen ja rakentamassa entistä vahvempaa Eurooppaa.

Suomen tulee olla vahvasti mukana vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen ja siihen, millaista unionia rakennetaan. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen unioni. EU:n kautta Suomi voi olla kokoaan suurempi kansainvälisellä kentällä. Aikamme haasteet ovat sellaisia, jotka edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä – käpertyminen ei tuo ratkaisua. Se, kuinka yhtenäinen unioni on sisältä, on merkityksellistä sille, kuinka
vaikuttavasti unioni voi toimia rajojensa ulkopuolella.

Muuttunut kansainvälinen tilanne ilmentää unionin vakauttavan voiman merkitystä. Vallitsevassa kansainvälisessä tilanteessa, jota leimaa epävakaus, EU:n tulee käyttää vaikutusvaltaansa monenkeskisen ja sääntöpohjaisen järjestelmän lujittamiseksi. Tehdään EU:sta parempi, korjataan se mikä on rikki.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan merkittävimpiä haasteita. EU:n on otettava johtajuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja omalla toiminnallaan osoitettava esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Suomi ja koko Eurooppa tarvitsee hallitumpaa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajana ja Turkin sekä sen rajanaapurit hyvin tuntevana tiedän, että Syyrian, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan ongelma on monitahoinen. Muuttoliikekysymykset ovat testanneet EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta eikä ongelma ole ohi. Suomi ei ollut vuonna 2015 valmis ottamaan vastaan 30.000 pakolaista. Minä suomalaisena voin sanoa, että opimme – kuten sanonta kuuluu – vasta kantapään kautta. Kenellekään ei saa Suomesta lähteä sitä viestiä, että tänne tullaan vain olemaan haluamatta osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Meidän pitää olla solidaarisia, kunnioittaa ihmisarvoa, mutta samalla rehellisiä tilanteen vakavuudesta. Vaikeatkin kysymykset ovat ratkaistavissa yhdessä ja yhteisellä tahdolla. Turkki on EU:lle tärkeä kumppani, jonka roolia kansainvälisesti koko Lähi-Idän alueella ei pidä aliarvioida. Siksi Euroopan Unionin tulee Turkin, sen naapurimaiden ja koko kansainvälisen yhteisön kanssa hakea kaikki mahdolliset ratkaisut, jotta vaikeuksissa olevia ihmisiä voidaan auttaa siellä missä ongelma on.

Maailma muuttuu nyt ennennäkemättömän nopeasti. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos edellyttävät, että politiikassakin katsotaan yhtä vaalikautta pidemmälle. Olemme esittäneet tulevaisuuslinjassamme askelmerkkejä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle Suomelle aina vuoteen 2030 saakka.

Digitalisaatio, teknologian kehittyminen ja tekoäly muuttavat työtä ja tällä on merkittävä vaikutus EU:n talouden rakenteisiin tulevaisuudessa sekä unionin kilpailukykyyn. Tämä huomioiden EU:ssa tuleekin panostaa tutkimukseen ja kehitykseen sekä korkeaan osaamiseen.

Suomi on ollut ja sen pitää olla kokoaan suurempi maailmalla. Suomen tavoitteena on ylläpitää vakaita ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa samalla, kun EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset muodostavat Suomen toiminnan perustan. Venäjä-yhteistyön jatkaminen mahdollisimman laajasti on merkityksellistä, puhutaanpa sitten esimerkiksi rajayhteistyöstä, energiayhteistyöstä tai arktisiin alueisiin liittyvästä yhteistyöstä.

Yhdysvalloissa Trumpin kautta ovat leimanneet Amerikka ensin –ajattelu monenkeskisen yhteistyön sijaan, presidentin omapäinen ja tempoileva toiminta sekä riidanhakuinen retoriikka. Kautta ovat varjostaneet toistuvasti esiin nousevat epäilyt presidentin ja hänen lähipiirinsä toimien eettisyydestä ja laillisuudesta. Suomelle Yhdysvallat on edelleen tärkeä kumppani globaaleissa ja alueellisissa kysymyksissä. Pyrimme kehittämään kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvallisuuden kannalta.

Arvoisat kuulijat,
Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi kansaksi. Suomi on kansainvälinen menestystarina. Kaiken taustalla on hyvinvointivaltion peruspilarit, kuten maksuton koulutus ja toimiva terveydenhuolto. Ja sivistyspalvelut, kuten kirjastopalvelut. Mutta voisimmeko olla myös maailman iloisin kansa? Ilon ja positiivisuuden kautta syntyy yleensä myös myönteisiä tuloksia. Riitoja haastamalla tilanne taas on päinvastainen.
Osaaminen on suomalaisen yhteiskunnan tärkein menestysvaltti, siitä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Viime vaalikaudella koulutuksesta kuitenkin leikattiin miljardeja euroja. Tämä jos mikä on pahinta peruutuspeiliin katsomista. Nyt tarvitsemme koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen kunnianpalautuksen. Koulutus ja osaaminen on palautettava takaisin politiikan kovaan ytimeen.

Jokainen nuori tarvitsee tasa-arvoisen mahdollisuuden oman elämänsä polun rakentamiseen. Siksi toisen asteen koulutuksen on oltava maksutonta ja oppivelvollisuus on ulotettava koskemaan myös sitä. Perustason koulutuksella ei enää tämän päivän, saati tulevaisuuden työelämässä pärjää.
Viimeisten 30 vuoden aikana Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt 600 000 työpaikkaa, johon on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Tällä hetkellä Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta ihmistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän asemansa on erittäin heikko työmarkkinoilla mikä johtaa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvuun. Erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen on merkittävä ongelma, jonka voi nähdä heidän kasvavana työttömyytenä.

Heinolassa tarvitaan uusia investointeja, uutta elinvoimaa ja vahvaa työllisyyspolitiikkaa. EU:n rakennerahastoista meidän pitää saada suurempi osa. Se tarkoittaa myös yhteistyötä yli maakuntarajojen. Näin vaikeaan rakennetyöttömyyteen voidaan saada ratkaisuja. Se tarkoittaa palveluiden parantamista ja työmahdollisuuksien tarjoamista aivan kaikille: nuorille, pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille, vammaisille. Me tulemme esittämään hallitusohjelmassa uudenlaista nuorisotakuuta, jossa varmistetaan henkilökohtainen ohjaus kaikille 15 – vuotta täyttäneille työttömille nuorille ja kolmen kuukauden sisällä harjoittelu, koulutus tai tuetun työn paikka. SDP on parhaimmillaan, silloin kun se on rohkeimmillaan.
Hyvät kuulijat,
Pienituloisten eläkeläisten asema kaipaa kohentamista. Kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevat ryhmät käyttävät palveluja ja tulonsiirtoja pitkäaikaisesti. Monesti kyse on pienituloisista eläkeläisistä, mutta myös työmarkkinoilta pitkäaikaisesti syrjäytetyistä ja osatyökykyisistä ihmisistä. Keskeinen haaste on tilanteen jatkuvuus, jolloin riippuvuus palveluista ja tulonsiirroista on osa jokapäiväistä elämää.

Pientä eläkettä saavien aseman parantaminen on sosiaalisesti oikeudenmukaista. Joukossa on paljon sellaisia ihmisiä, joiden työuran ansiot ovat jääneet pieniksi joko matalan palkan, katkonaisen tai lyhyen työuran, tai kaikkien näiden vuoksi. Monesti naiset ovat kantaneet suuremman vastuun perheestä, mikä näkyy myös pienempänä eläkekertymänä.

Tarvitaan rohkeita tekoja eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi. SDP:n yhtenä tavoitteena on nostaa pienituloisten, alle 1400 euroa kuukaudessa eläkettä saavien tuloja pidemmällä aikavälillä sadalla eurolla.  Pienten eläkkeiden korotuksen lisäksi edellytämme, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset tehdään lainsäädännön mukaisesti. Arvioiden mukaan näillä toimilla on mahdollista nostaa yli 50 000 ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle ja parantaa satojen tuhansien pienituloisten eläkeläisten arkea.

Näihin sanoihin päätän puheeni ja toivotan hyvää vappua kaikille!

Europarlamenttiehdokas Alettin Başboğa

Google Mainos

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.