Kyproksen turkkilaiset ovat nimensä mukaisesti Kyproksella asuvia turkkilaisia. Suurin osa heistä asuu saaren pohjoisosat käsittävässä Pohjois-Kyproksen tasavallassa, jota ei ole kansainvälisesti tunnustanut itsenäiseksi valtioksi mikään muu maa kuin Turkki.
Kyproksen turkkilaisten historia ulottuu vuoteen 1571, jolloin Ottomaanien valtakunta valloitti Kyproksen sitä aiemmin hallinneelta Venetsialta. Valloituksen jälkeen saaren noin 200 000:n ortodoksisen asukkaan joukkoon muutti noin 65 000 muslimia. Ottomaanien valtakausi päättyi kun saari ensin vuokrattiin Britannialle vuonna 1878 ja liitettiin siihen kokonaan vuonna 1914. Kruununsiirtomaa siitä tuli vuonna 1925. Brittien valtakaudella Kyproksen turkkilaisten sosiaalinen ja taloudellinen asema yhteiskunnassa heikkeni, mikä puolestaan johti suureen muuttoaaltoon pois saarelta.
Kyproksen poliittinen tilanne horjui 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin sattui useita yhteenottoja kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä. Kyproksen itsenäistyessä vuonna 1960 turkkilaiset muodostivat noin 18 % saaren väestöstä.
Vuonna 1963 puhkesi väkivaltaisuuksia ja kreikkalaiset puolisotilaalliset joukot alkoivat hyökkäillä turkkilaisia vastaan. Turkkilaiset eristäytyivät tästä syystä valtiosta muodostaen käytännössä itsenäisiä yhteisöjä. Vuonna 1974 tapahtunut vallankaappaus ja Kreikan sotilasjuntan aikeet liittää maa Kreikkaan laukaisi Turkin hyökkäyksen saarelle.
Turkkilaisten miehittämä alue muodostaa nykyisen Pohjois-Kyproksen tasavallan. Sittemmin tasavaltaan on tullut suuria määriä turkkilaisia Turkin mannermaalta ja alkuperäiset Kyproksen turkkilaiset muodostavat vain noin 50 % tasavallan väestöstä.
Kyproksen turkkilaisten kokonaismäärästä on kiistelty sen poliittisten vaikutusten takia. Kyproksen turkkilaisia asuu merkittäviä määriä myös Kyproksen ulkopuolella. Arviot heidän kokonaismäärästään vaihtelevat 500 000:sta turkkilaisesta Kyproksella samaan lukuun koko maailmassa.
Kyproksen turkkilaiset ovat uskonnoltaan sunnimuslimeja, mutta uskonnon harjoitus on ollut perinteisesti sekulaaria Turkin esimerkin mukaisesti. Julkiseen uskonnon harjoittamiseen suhtaudutaan kuitenkin huomattavasti sallivammin kuin Turkin mannermaalla. Kyproksen turkkilaiset saattavat esimerkiksi käyttää huntuja julkisissa tiloissa.
Kyproksen turkkilaisen kulttuurin ilmentymiä ovat muun muassa perinteiset puukaiverrukset, koruompelu ja silkkikäärintätyöt. Kyproksen turkkilaiseen kirjallisuuteen ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lähihistorian konfliktit.
Lähde: fi.wikipedia.org
Turkin kieliset kansat – Turkkilaiset ”Türkler”
