Latvian turkkilaiset ovat Latviassa asuvia turkkilaisia. Vuonna 2010 Latviassa asui 142 turkkilaista. Turkkilainen vähemmistö muodostui Latviaan, kun tsaari Aleksanteri II:n julisti sodan Ottomaanien valtakunnalle vuonna 1877. Venäläiset piirittivät ja voittivat 40 000 miehen vahvuisen turkkilaisarmeijan. [Lue lisää]
Itävallan turkkilaiset ovat Itävallassa asuvia turkkilaisia. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan maassa asui 127 226 turkkilaista, mutta todellisen määrän arvioidaan olevan 200 000–300 000. Turkkilaiset ovat maan suurin kansallisuuden hakijaryhmä, sekä suurin muslimiryhmä. Suurin osa eli [Lue lisää]
Latvian turkkilaiset ovat Latviassa asuvia turkkilaisia. Vuonna 2010 Latviassa asui 142 turkkilaista. Turkkilainen vähemmistö muodostui Latviaan, kun tsaari Aleksanteri II:n julisti sodan Ottomaanien valtakunnalle vuonna 1877. Venäläiset piirittivät ja voittivat 40 000 miehen vahvuisen turkkilaisarmeijan [Lue lisää]
Saksan turkkilaiset ovat Saksassa asuvia turkkilaisia. Suurin osa heistä tuli 50 vuotta sitten Saksan talousnousun aikana työntekijöiksi paikallisiin tehtaisiin. Termiä käytetään usein koskemaan kaikkia Turkista tulleita ihmisiä. Turkkilaisia asuu Saksassa 2,7 miljoonaa ja kurdeja 800 [Lue lisää]
Kyproksen turkkilaiset ovat nimensä mukaisesti Kyproksella asuvia turkkilaisia. Suurin osa heistä asuu saaren pohjoisosat käsittävässä Pohjois-Kyproksen tasavallassa, jota ei ole kansainvälisesti tunnustanut itsenäiseksi valtioksi mikään muu maa kuin Turkki. Kyproksen turkkilaisten historia ulottuu vuoteen 1571, [Lue lisää]
Turkkilaiset (turk. Türkler) tai Turkin kansa (Türk halkı) on noin 70–75 miljoonan ihmisen etninen ryhmä, jonka kansallisvaltio on Turkki. Turkkilaiset muodostavat lukumäärältään suurimman väestöryhmän kaikista turkkilaisista kansoista. Turkkilaisten äidinkieli on turkki, joka on myös Turkin [Lue lisää]
Uzbekit ovat eräs pääasiassa Uzbekistanissa elävä turkinsukuinen etninen ryhmä. Uzbekit ovat pääasiassa muslimeja. Heidän kielensä, uzbekki, on turkkilainen kieli, joka on läheisintä sukua uiguurin, kazakin sekä turkmeenin kielille. Afganistanissa, Tadžikistanissa, Kirgisiassa, Turkmenistanissa, Kazakstanissa, Venäjällä ja [Lue lisää]
Turkmeenit (turkmeeniksi Türkmenler, Түркменлер) ovat noin kahdeksan miljoonainen turkinsukuinen keskiaasialainen kansa, joka elää pääasiassa Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Afganistanissa ja Koillis-Iranissa. Turkmeenit puhuvat turkmeenia, joka luokitellaan kuuluvaksi eteläturkkilaisten kielten ryhmän turkmeeniseen haaraan. Lisäksi he käyttävät paljon myös [Lue lisää]
Salaarit ovat Kiinassa asuva turkkilaista salaarin kieltä puhuva kansa. Salaarit asuvat Qinghain ja Gansun maakunnissa sekä Xinjiangin autonomisella alueella. Vuonna 1985 heitä laskettiin olevan 69 100 henkeä. Perimätiedon mukaan salaarit ovat muuttaneet nykyiselle asuinseudulleen Samarkandin [Lue lisää]
Petsenegit “Peçenekler” (kirkkoslaaviksi пєчєнѣзи, m.kreik. Πατζινάκοι, Patzinákoi) olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puoli paimentolaiskansojen liittoutuma 700–1000-luvuilla. Heistä on jäänyt mainintoja bysanttilaisiin, arabialaisiin, muinaisvenäläisiin ja länsi eurooppalaisiin lähteisiin. Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä [Lue lisää]
Nogait (nogaiksi ногъай, noğai) ovat turkkilaista nogain kieltä puhuva kansa Pohjois-Kaukasiassa Venäjällä, Balkanilla ja Turkissa. Perinteinen uskonto on sunnalainen islam. Nogaita oli vuonna 2010 Venäjällä väestönlaskennan mukaan 103 700 henkeä ja nogain kieltä puhui 87 [Lue lisää]
Meskhetinturkkilaiset (turkiksi Ahıska Türkleri) ovat Georgian Meskhetin alueelta kotoisin oleva turkkilaisryhmä. Vuonna 1944 heidät karkotettiin Keski-Aasiaan ja Kazakstaniin. Nykyään heitä asuu myös Azerbaidžanissa, Venäjällä, Ukrainassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. Meskhetinturkkilaiset puhuvat turkin kielen itä-Anatolian murretta, johon [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Kaškait Kaškait ovat Iranissa asuva turkkilaisen azerin kielen kaškain murretta puhuva kansa. Toisinaan kaškaita pidetään erillisenä kielenä. Kaškait asuvat Fārsin maakunnan pohjois- ja luoteisosissa. 1980-luvulla heitä arvioitiin olevan 570 000 henkeä. [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Karatšait (Karaçaylar) Karatšait ovat etupäässä Venäjällä Karatšai-Tšerkessiassa asuva karatšai-balkaarin kieltä puhuva kansa. Karatšai-Tšerkessiassa karatšait asuvat lähinnä Karatšain ja Malokaratšain piireissä. Heitä on myös Keski-Aasiassa, Turkissa, Syyriassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1989 entisessä [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Karakalpakit Karakalpakit (karakalpakiksi qaraqalpaqlar) ovat Uzbekistaniin kuuluvassa Karakalpakiassa asuva turkkilaista karakalpakin kieltä puhuva kansa. Karakalpakian lisäksi karakalpakkeja asuu Uzbekistanin Ferganan ja Horezmin alueilla, Turkmenistanissa, Kazakstanissa ja Afganistanissa. Vuonna 1989 Neuvostoliitossa oli [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Jakuutit Jakuutit eli sahat (jakuutiksi сахалар, sahalar) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Itä-Siperiassa Sahan (ent. Jakutian) tasavallassa. Jakuutteja on yhteensä noin 450 000. Jakuutit muodostavat 45,5 prosenttia tasavallan väestöstä ja ovat näin suurin [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Hakassit Hakassit (hakassiksi Тадарлар, Tadarlar, ven. Хакасы, Hakasy) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Etelä-Siperiassa sijaitsevassa Hakassian tasavallassa Venäjällä. Hakasseja on noin 80 000. Hakassien lähin sukukansa on kirgiisit. Hakasseista on aikaisemmin käytetty monia, [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Tofalarit Tofalarit eli tofat (aikaisemmin karagassit) ovat turkkilaista tofan kieltä puhuva kansa Irkutskin alueen Nižneudinskin piirissä Venäjällä. Heidän asuinaluettaan kutsutaan Tofalariaksi. Tofalareilla on Venäjän lainsäädännössä tunnustettu vähälukuisen alkuperäiskansan asema. Tofalarien omakielinen [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Tuvalaiset Tuvalaiset, tuvat eli tuvaanit (aikaisempia nimityksiä sojootit, sojoonit, urjanhait; tuvaksi тыва, tyva) ovat Venäjällä Tuvan tasavallassa ja sen lähialueilla Mongoliassa ja Kiinassa asuva turkkilaista tuvan kieltä puhuva kansa. Vuoden 1989 [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Dolgaanit Dolgaanit ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä sekä Sahan tasavallan Anaabyrin uluusissa asuva turkkilaista dolgaanin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema. Dolgaanien ydinaluetta ovat Taimyrin [Lue lisää]
Sivustomme ei ole kaupallinen. Copyrights © turkinuutiset.fi - Sivuston omistaja on Ali Ergene. Sivustomme tukee Ege Finlandiyalılar Derneği (Egean Suomalaiset Yhdistys) joka rekisteröitynyt Turkin Kuşadasıin.