Homeros – Troijan sota ja Odysseuksen harharetket
Troijan sota
Troijan sodan uskotaan sijoittuvan 1100-luvulle eaa. Homeros on kirjoittanut tekstinsä muinaiskreikkalaisella joonian murteella, jota puhuttiin Vähä-Aasian rannikolla, ilmeisesti vasta 300-400 vuotta oletettujen tapahtumien jälkeen. Sitä ennen tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle suullisena perintönä runonlaulajien toimesta. Homeroksesta tiedetään vähän. Ei edes sitä onko hän historiallinen henkilö vai ehkä nimimerkki useammalle kirjoittajalle. Jokatapauksessa Homeroksen laulujen tekstit ovat tyyliltään yhteneväisiä.
Otto Manninen on suomentanut Iliaan ja Odysseian 1924. Se on runomitassa kuten alkutekstikin. Kerran sitä selailin, mutta teksti ei vaikeaselkoisena houkutellut. Myös Pentti Saarikoski suomensi proosamuotoisena tekstinä Odysseian 1972, mutta se on lyhyempi, eikä ole käännetty alkukielestä. Castrenin teksti on helposti luettavaa proosaa. Alkuperäisten tekstien tulkinnassa on varmaankin auttanut kirjoittajan laaja aihepiirin tuntemus. Myös Lönnrot on suomentanut yhden laulun. Tekstillä onkin katsottu olevan yhteyksiä Kalevalaamme. Sibeliuksen säveltämällä Ateenalaisten laululla saattaa olla myös juurensa Homeroksen teksteissä. Homeros on vaikuttanut voimakkaasti länsimaiseen kirjallisuuteen.
Iliaan lauluissa on valtava joukko nimiä; Troijan sodan päälliköiden sukulaisuussuhteiden kuvauksia. Castren on laatinut oivallisen kartan, johon sotaan osallistuneet päälliköt tai kuninkaat on sijoitettu kotipaikkakunnan mukaan. Lisäksi kartasta ilmenee onko tunnettu soturi selvinnyt hengissä vai kaatunut. Kartasta näen sotaan lähteneitä olevan lähes koko nykyisen Kreikan alueelta. Troijan puolustajissa on miehiä sen oman alueen lisäksi myös kauempaa sisämaasta ja etelästä. Jopa Lyykian niemimaalta, jossa äskettäin autoilimme. Troija sijaitsee luoteisessa Turkissa lähellä Hellespontosta eli nykyistä Dardanellien salmen suuta, paikassa jossa Kemal Ataturk päihitti länsiliittoutuneiden joukot kolmetuhatta vuotta myöhemmin. Samalla tämän sodan sankari sai riittävän auktoriteettiaseman perustakseen Turkin tasavallan 1923.
Troija on ollut ilmeisen vauras kaupunki lännen mykeneläisen kulttuurin ja idän heettien välissä houkutellen ryöstösaaliin toivossa eläviä. Olihan tämä tavallinen tapa rikastua silloin ja lukuisissa sodissa myöhemminkin. Homeroksen mukaan kreikkalaiset olivat myös kostoretkellä. Troijalainen Paris oli ryöstänyt Spartan kuninkaan Menelauksen kauniin puolison Helenan ja Spartan rikkauksia vieden kaiken mukanaanTroijaan. Näitä lähdettiin peräämään.Tuntuu oudolta, että Menelaus on saanut houkuteltua näin suuren joukon kreikkalaisia näillä perusteilla sotaan. Taistelun piti olla läpihuutojuttu. Troijan piiritys kesti kuitenkin 10 vuotta. Sotiminen on kallista. Moni kreikkalainen sotapäällikkö osallistui kymmenillä laivoilla miehistöineen menettäen sekä henkensä, että omaisuutensa.
Kreikkalaisista muun muassa Akhilleus menehtyi taistelussa. Samoin troijalaisten päällikkö Hektor.
Hektorin hautajaisiin Ilias päättyykin. Castrenin Troijan tuhon kuvaus perustuu muihin lähteisiin. Odysseus selvisi hengissä. Hän oli se päällikkö joka miehineen piiloutui rakentamaansa puuhevoseen jonka troijalaiset eryhtyivät vetämään muurien sisäpuolelle luullen kreikkalaisten lähteneen. Yöllä Odysseuksen miehet avasivat kaupungin portit valtaajille. Sota päättyi troijalaisten häviöön, koska jumalat olivat näin määränneet. Kreikkalaisten Olympos-vuorella asuvilla jumalilla oli keskeinen päättäjän rooli. Toisaalta nämä saattoivat asettua tukemaan eri osapuolia ja riitaantua keskenään. Osa sotureista oli jumalien ja kuolevaisten liitoista syntyneitä, jolloin heille jäi haavoittuvuuksia, joita jumalilla ei ollut. Tunnetuin lienee Akhilleen kantapää.
Jumalien orkesteria johti Zeus veljineen (Poseidon ja Haades). Tosin manalan valtias Haades eli enemmän omissa oloissaan. Veljet olivat katkeria Zeukselle, joka oli ominut valtaa paljon itselleen. Zeuksella oli paljon lapsia, muuan muassa tytär Athene ja poika Apollon. Lapsia ei ollut pelkästään puolison Heran kanssa. Vaikuttaa siltä, että jumalat elivät aika moraalitonta elämää. Heitä ei sopinut kuitenkaan arvostella. Kuolevaiset uhraavat jatkuvasti eläimiä ja viiniä lepyttääkseen ylempiään. Jumalien palatsit Olympoksella ovat loisteliaita, mutta komeissa palatseissa asuvat myös kuolevaisten ruhtinaat valtavan palvelijajoukon ja orjien ympäröimänä.
Kreikkalaisilla ruhtinailla oli laajoja maaomaisuuksia viljelyksineen, hedelmäpuutarhoineen ja viinitarhoineen, vuohia, lampaita, sikoja ja härkiä oli runsaasti. Pidoissa lihaa syötiin paljon. Eläimiä tarvittiin myös uhreja varten. Jumalia piti jatkuvasti lepyttää. Lehmät eivät olleet arvokkaita, koska niiden maitoa ei juotu. Eläimet saattoi ottaa mukaan viholliselta turvaan. Viljelykset sen sijaan jäivät tunkeutujen saaliiksi. Merenkulkua varten tarvittiin airoilla liikkuvat laivat, joilla saattoi myös purjehtia myötätuulessa. Aarrekammioissa oli kulta- ja hopeaesineitä sekä arvokkaita taisteluvarusteita kuten kypäriä, kilpiä ja keihäitä. Odysseuksella oli arvokas jousi, jota vain hän osasi käyttää. Orjat olivat ehkä arvokkainta ryöstösaalista,
Troijan sota on hieman puuduttavaa luettavaa. Kreikkalaisten sotapäälliköillä on myös keskinäisiä hankauksia. Akhilleus oli tuohtuneena pitkään sivussa taisteluista. Sodassa jossa käydään mies miestä vastaan kaatuneita tulee paljon. Tavallisesti ensin lentää keihäs. Jos se ei tehoa käydään kilven suojassa miekan kanssa kimppuun. Hevosvetoisia sotavaunujakin käytetään. Jos muu ei auta, heitetään kivenmurikalla.
Odysseuksen harharetket
Mielenkiintoinen seikkailutarina on Odysseuksen kymmenisen vuotta kestänyt paluu kotiin Ithakan saarelle. Jumalat, varsinkin Poseidon ovat vihaisia järjestäen erilaisia vastoinkäymisiä. Kauniit noidat, Kirke ja Kalypso pitävät Odysseusta vuorotellen vankeinaan toivoen hänestä puolisoa, mutta luovuttaen lopulta. Myrskyt hajottavat laivan ja sankari on useaan otteeseen haaksirikkoutuneena. Vastaan tulee Poseidonin jälkeläinen erakkona luolassaan elävä Polyfemos niminen vihamielinen kyklooppi, jonka ainoan silmän Odysseus joutuu pelastuakseen sokaisemaan. Jumalan viha yltyy entisestään. Seireenien houkutuslaulujen takia Odysseus pyytää sitomaan itsensä mastoon. Miehistöllä on vahatulpat korvissa. Houkutuksista selvitään. Erilaiset ennustajat varoittavat tulevista vaaroista. Manalassakin joudutaan piipahtamaan tämän takia. Skylla ja Kharybdis (Messinan salmi?) joudutaan ohittamaan. Osa miehistä joutuu siellä hirviön suuhun. Miehistö hupenee muutenkin matkan varrella. Lopulta haaksirikkoutunut alaston sankari ajautuu yksin erään saaren rantaan rakentamaltaan lautalta. Kaunis ja siveellinen Nausikaa löytää ja vaatettaa hänet. Nausikaan isän Alkinooksen talossa sankaria kestitään. Odysseus kertoo pyynnöstä tarinansa. Hänet soudetaan sieltä lopulta kotisaarelle.
Kerjäläiseksi pukeutunut Odysseus perehtyy olosuhteisiin kotonaan paljasten itsensä alussa vain sikopaimenelle. Penelope on itkenyt puolisoaan 20 vuotta uskoen hänen kuolleen. Kymmenet kosijat piirittävät kaunista naista, mutta tämä torjuu heidät toistamiseen. Silti nämä asettuvat taloksi käyttäen talon antimia röyhkeästi hyväkseen. Odysseuksen poika on voimaton heidän edessään ja lähtee etsimään isäänsä. Kerjäläisen hahmossa, kaikkien pilkkaamana sankarimme ilmestyy heidän joukkoonsa. Athene-jumalatar ohjailee tapahtumia kuten hän teki jo aikaisemminkin auttaen sekä isää että poikaa. Hän saa Penelopen suostumaan puolisoksi sille, joka ampuu Odysseuksen jousella nuolen 12 peräkkäisen kirveen silmien läpi. Kukaan ei saanut jousta edes jännitettyä. Odysseukselta kerjäläisen vaatteessa se kävi kaikkien yllätykseksi helposti. Samalla sankarimme alkoi ampua kosijoita. Verilöylyssä, jossa hänen poikansa ja sikopaimen avustivat, tapettiin kaikki kosijat. Lisäksi surmattiin palvelijoista ne jotka olivat iloitelleet kosijoiden kanssa.
Penelope ei ollut uskoa sankarinsa palanneen. Vasta kun hän osasi kuvata tarkasti heille puun ympärille tekemänsä häävuoteen hän vakuuttui ja vuoteelle tuli jälleen käyttöä. Odysseus palvelijoineen pelkäsi Ithakan miesten kostoa ja pakeni maatilalleen, jota Odysseuksen vanha isä Laertes hoiti orjineen. Jumalat kuitenkin estivät uuden verilöylyn ja elämä palasi uomiinsa. Ajatelkaa monenko oopperan ideat ovat näistä seikkailuista peräisin? Muuten Alanyan lähellä on Laertes niminen antiikin kaupunki, jonka raunioille kerran kiipesimme. Varsinkin veneiden nimiä havaitsin lainatun usein näistä teksteistä (esim. Kalypso, Najad).
Lopuksi
Sen lisäksi, että Homeroksen alkuperä on jäänyt hämäräksi. Kiistaa on ollut myös Troijasta. Onko sellaista kaupunkia ollut edes olemassa? Saksalainen itseoppinut arkeologi Heinrich Schliemann uskoi lujasti kaupungin sijaineen siellä mistä hän sen myös löysi aloittaessaan kaivaukset 1870-luvulla. Se on ollut ilmeisen vauras paikka pronssikaudella lähellä kohtaa jossa Dardanellien salmi yhtyy Aegean mereen. Itse en ole siellä käynyt, mutta puuhevonenkin näkyy rakennetun uudelleen matkailijoiden mielikuvitusta siivittämään.
Itse eepoksessa askarruttaa jumalien suuri osuus tapahtumiin. Oikeastaan kaikki oli heidän toimestaan ennalta määrätty. Nykyihmisen on vaikea käsittää miten esivanhempamme, paremman tiedon puutteessa, ovat eläneet maailmassa, jossa kaikki ilmiöt selitettiin uskonnon ja uskomusten avulla. Ajatelkaapa Kalevalamme maailman kuvaa.Toisaalta Castrenin mukaan tähtitaivastakin osattiin Homeroksen maailmassa tarkkailla, vaikka ei tutkia. Näin ennustettiin ja pääteltiin milloin on oikea aika tehdä elämälle tärkeitä asioita.
Vasta parituhatta vuotta myöhemmin, 900-luvulla jaa, arabitutkijat osasivat tehdä mittauksia, joiden avulla aikaakin pystyttiin arvioimaan. Tiedettiin jo esimerkiksi se, että maa kiertää aurinkoa, vaikka eurooppalaisille sekin selvisi vasta satoja vuosia myöhemmin. Mittauksiin perustuva tieteellisen tiedon ja vaurautta tuovan tekniikan tulokset ovat vain viimeisen parinsadan vuoden satoa. Samalla jumalien osuus tapahtumien ja kohtaloiden vaikuttajana on murentunut, vaikka uskonto on edelleen monelle tärkeä.
Kirjassa on yli 500 sivua ja runsaasti tapahtumia kuvaavia viivapiiroksia.
Lähde: salminenjouko.blogspot.fi
