Kaakkois-Turkin aluekehitysprojekti (GAP) tarjoaa myös kaupallisia mahdollisukksia
Raportti: Kaakkois-Turkin aluekehitysprojekti (GAP) tarjoaa myös kaupallisia mahdollisukksia
Kaakkois-Turkin kehitysprojekti GAP on maailman suurimpia aluekehityshankkeita, kokonaisbudjetiltaan 32 mrd. USD. Se käynnistyi 1980-luvulla Eufrat- ja Tigris-jokia valjastaneena vesivoimaprojektina, mutta painopiste on nykyään maatalouden kehittämisessä kasteluprojekteilla. Tavoitteena on luoda vientivetoinen maatalousalue, jolle on kasvavat markkinat Turkin eteläisissä naapurimaissa. Kyse on monisektorisesta hankkeesta, joka kattaa myös mm. koulutuksen ja turismin kehittämisen. Projekteissa on mukana ulkomaisia yrityksiä, ja GAP kasvattaa Kaakkois-Turkin kiinnostavuutta kaupallisena toimialueena.
MAINOS!GAP kohdistuu historialliseen hedelmällisen puolikuun alueeseen Eufratin ja Tigriin jokilaaksossa eli Pohjois-Mesopotamiassa, joka on maanviljelyksen syntyalueita. Alueen matkailupotentiaali on toistaiseksi lähes kokonaan hyödyntämättä.
GAP tarjoaa kaupallisia mahdollisuuksia myös suomalaisille eri alojen toimijoille, ml. konsulttiyrityksille.
GAP-projekti (Southeastern Anatolia Project, turkiksi Güneydoğu Anadolu Projesi) on monisektorinen aluekehitysohjelma, joka kattaa mm. maatalouden, opetuksen ja turismin edistämisen sekä pk-yritysten tukemisen. Se käynnistyi 1970-luvulla vesivoiman rakentamisella, ja suurimmat patoprojektit käynnistettiin 1980-luvulla. Monien vesivoimahankkeiden valmistuttua GAP:n painopiste on siirtynyt kastelujärjestelmien kehittämiseen. Vuoden 2008 lopussa vesivoimaprojekteista oli valmiina 74 % ja kasteluprojekteista 16 %. Tavoitteena on, että projektin loputtua GAP-alueella sijaitsee 20 % Turkin kastelun piirissä olevasta maatalousmaasta.
GAP-alueeseen kuuluu 9 provinssia, n. 10 % Turkin pinta-alasta ja 28 % maan vesivaroista. Projekti on hallinnollisesti pääministerin kanslian alainen, ja sen rahoitus saadaan valtion budjetista. GAP:n budjetti vuodelle 2010 on n. 1,6 mrd. euroa. Kehitysprojektin kokonaisbudjetiksi on arvioitu 32 mrd. dollaria, josta vuoden 2008 loppuun mennessä oli käytetty 21,1 mrd. dollaria.
GAP-projektin päämaja on nykyään Sanliurfassa Kaakkois-Turkissa, jossa työskentelee n. sata asiantuntijaa. GAP:lla on yhteystoimisto Ankarassa, jossa myös UNDP toimii mukana projektissa. Parhaillaan GAP valvoo 270 alueellista investointiprojektia.
Vuodet 2008-2012 kattavan toimintasuunnitelman tavoitteena on, että sen päätyttyä kastelun piirissä on yli miljoona hehtaaria viljelysmaata. Suunnitelmaan sisältyy kahden padon (Ilisu ja Cizre) valmistuminen sekä moottoriteiden, maanteiden ja siltojen rakentaminen. Lisäksi tavoitteena on esim. kasvattaa toisen asteen koulutukseen osallistumista 54 %:sta 90 %:iin, rakentaa 20 000 asuntoa, 235 jäteveden käsittely-yksikköä ja 14 teollisuusaluetta, sekä tuoda juomavesi 75 asuinalueelle ja tukea 1225:tä pk-yritystä.
GAP:lla ei ole keskitettyä tarjouskilpailujen julkistamiskäytäntöä. Ulkomaisia yrityksiä rohkaistaan kuitenkin muodostamaan kumppanuuksia paikallisten yritysten kanssa ja investoimaan Kaakkois-Turkkiin. Paikalliset kauppakamarit voivat auttaa kontaktien luomisessa. GAP:iin liittyvissä projekteissa on mukana ulkomaisia yrityksiä, esim. Norjan Statkraft.
GAP-alueen maanomistus on yksityistä. Maataloutta harjoitetaan suurtiloilla, mutta alueesta riippuen on myös pientiloja. Valtio maksaa GAP-projektin kautta kasteluinfrastruktuurin rakentamisen. Alueelliset kasteluyhtymät, joihin maatilat kuuluvat, hoitavat sen jälkeen järjestelmien ylläpidon.
Suuri osa GAP:n kattamasta alueesta kuuluu viime vuosikymmeninä poliittisesti epävakaisiin Turkin kurdialueisiin, ja taloudellisen kehityksen voi toivoa tuovan alueelle myös poliittista vakautta. Viime aikoina negatiivista huomiota on herättänyt rakenteilla oleva Ilisun suurpato, jonka luoma tekojärvi uhkaa jättää alleen useita kyliä ja muinaismuistoalueita. Kansainvälisen kampanjan seurauksena useat eurooppalaiset yritykset ovat vetäytyneet patohankkeesta.
Patohankkeet vaikuttavat myös Turkin naapurisuhteisiin. Turkilla, Syyrialla ja Irakilla on jokien käyttöä koskeva tekninen yhteistyökomitea. Vuonna 1990 valmistunutta Atatürk-suurpatoa hyödynnetään Eufratin tulviensuojelussa.
24.8.2010
Lähde: finland.org.tr
Turkin tavoitteena on lisätä uskonnollista matkailupotentiaalia
