Turkin kieliset kansat – Kumykit (Kumuklar) Kumykit ovat turkkilais-tataarilainen kansa Dagestanissa Kaukasian itäosassa Venäjällä. Heidän asuinalueensa ulottuu pohjoisessa Kumykkiylänköön ja etelässä Terekkiin sekä idässä Kaspianmereen. Kumykkiylänkö on hyvin hedelmällistä aluetta. Venäjällä asui vuoden 2002 väestönlaskennan [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Kiptšakit Kiptšakit olivat muinainen turkinsukuinen kansa. Läntisiä kiptšakkeja on kutsuttu myös kumaaneiksi. Kiptšakit olivat alkuaan Irtyš-joen alueelta. He valtasivat eteläisen Venäjän 900-luvulla ja perustivat paimentolaisvaltion Mustanmeren aroille. He valloittivat myös Moldovan, [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Kaškait Kaškait ovat Iranissa asuva turkkilaisen azerin kielen kaškain murretta puhuva kansa. Toisinaan kaškaita pidetään erillisenä kielenä. Kaškait asuvat Fārsin maakunnan pohjois- ja luoteisosissa. 1980-luvulla heitä arvioitiin olevan 570 000 henkeä. [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Karatšait (Karaçaylar) Karatšait ovat etupäässä Venäjällä Karatšai-Tšerkessiassa asuva karatšai-balkaarin kieltä puhuva kansa. Karatšai-Tšerkessiassa karatšait asuvat lähinnä Karatšain ja Malokaratšain piireissä. Heitä on myös Keski-Aasiassa, Turkissa, Syyriassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1989 entisessä [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Karakalpakit Karakalpakit (karakalpakiksi qaraqalpaqlar) ovat Uzbekistaniin kuuluvassa Karakalpakiassa asuva turkkilaista karakalpakin kieltä puhuva kansa. Karakalpakian lisäksi karakalpakkeja asuu Uzbekistanin Ferganan ja Horezmin alueilla, Turkmenistanissa, Kazakstanissa ja Afganistanissa. Vuonna 1989 Neuvostoliitossa oli [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Jakuutit Jakuutit eli sahat (jakuutiksi сахалар, sahalar) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Itä-Siperiassa Sahan (ent. Jakutian) tasavallassa. Jakuutteja on yhteensä noin 450 000. Jakuutit muodostavat 45,5 prosenttia tasavallan väestöstä ja ovat näin suurin [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Hakassit Hakassit (hakassiksi Тадарлар, Tadarlar, ven. Хакасы, Hakasy) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Etelä-Siperiassa sijaitsevassa Hakassian tasavallassa Venäjällä. Hakasseja on noin 80 000. Hakassien lähin sukukansa on kirgiisit. Hakasseista on aikaisemmin käytetty monia, [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Tofalarit Tofalarit eli tofat (aikaisemmin karagassit) ovat turkkilaista tofan kieltä puhuva kansa Irkutskin alueen Nižneudinskin piirissä Venäjällä. Heidän asuinaluettaan kutsutaan Tofalariaksi. Tofalareilla on Venäjän lainsäädännössä tunnustettu vähälukuisen alkuperäiskansan asema. Tofalarien omakielinen [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Tuvalaiset Tuvalaiset, tuvat eli tuvaanit (aikaisempia nimityksiä sojootit, sojoonit, urjanhait; tuvaksi тыва, tyva) ovat Venäjällä Tuvan tasavallassa ja sen lähialueilla Mongoliassa ja Kiinassa asuva turkkilaista tuvan kieltä puhuva kansa. Vuoden 1989 [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Kasaarit Kasaarit olivat turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa, joka hallitsi 700–900-luvuilla suuria osia Ukrainasta, Etelä-Venäjästä, Kaukasiasta ja Kazakstanista. Juutalaisuudesta tuli kasaarien valtakunnan virallinen uskonto 700- ja 800-lukujen vaihteessa. Kasaarien valtakunnan on sanottu olleen Euraasian [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Dolgaanit Dolgaanit ovat Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä sekä Sahan tasavallan Anaabyrin uluusissa asuva turkkilaista dolgaanin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema. Dolgaanien ydinaluetta ovat Taimyrin [Lue lisää]
Turkin kieliset kansat – Tataarit Aloitamme uuden sarjan teille koskien Turkin kielisiä kansoja. Ensimmäisenä käsittelemme tataarit. Tataarit on monien Euraasian osin turkinsukuisten väestöjen yleisnimitys. Tataareja asuu Krimillä, Venäjän Euroopan puoleisessa osassa Tatarstanissa ja muualla Volgan [Lue lisää]
Sivustomme ei ole kaupallinen. Copyrights © turkinuutiset.fi - Sivuston omistaja on Ali Ergene. Sivustomme tukee Ege Finlandiyalılar Derneği (Egean Suomalaiset Yhdistys) joka rekisteröitynyt Turkin Kuşadasıin.