Europarlamenttiehdokas Alettin Başboğa!

Minä haastattelin Europarlamenttiehdokasta Alettin Basboga.

Sinä asut Lahdessa ja tietenkin sinut tunnetaan Lahdessa. Europarlamenttivaaleissa tavoitellaan koko maasta jopa Turkista asuvilta suomalaisilta ääniä. Kerrotko heille kuka on Alettin Basboga?

Alettin Basboga (s. 1972) on lahtelainen yrittäjä, Lahden kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2017 lähtien. Lahti Aquan hallituksen puheenjohtaja viime valtuustokaudella. Toiminut myös rakennuslautakunnan puheenjohtajana sekä sivistyslautakunnan ja maakuntavaltuuston jäsenenä. SDP:n puoluevaltuuston jäsen.

Asunut Suomessa vuodesta 1992. Naimisissa. Perheeseen kuuluvat vaimo Tarja sekä 15-, 17- ja 24-vuotiaat tyttäret.

Suorittanut asepalveluksen Suomessa v. 2000 ja toiminut yrittäjänä vuodesta 1996.  Ennen sitä työskenteli kolme vuotta Halton Oy:n palveluksessa.

Mitä puoluetta edustat Europarlamentivaaleissa?

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.

Minkä asioiden puolesta ensisijaisesti Euroopan parlamentissa toimisit? Miksi haluat tulla valituksi?

EU on vaikeuksissa, EU on ehkä suurimpien haasteidensa edessä sitten sen perustamisen. Tarvitaan uutta näkemystä, kykyä ratkaista ongelmia – ei vain puhua niistä. Globaalit haasteet, ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat minulle tärkeitä ja turvallisuus sekä koulutus ja osaaminen.

Minulla on ainutlaatuinen osaaminen suomalaisena maahanmuuttajana Turkin ja sen lähialueiden nykytilanteesta, historiasta sekä osaamista olla etsimässä uusia ratkaisuja ongelmiin, kuten maahanmuuttoon. Yrittäjänä tunnen hyvin kaupalliset asiat ja ymmärrän kauppapolitiikan tärkeyden. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatii EU:lta kansainvälistä johtajuutta. Olen ollut mukana rakentamassa energia- ja vesialan yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Oikean vision lisäksi tarvitsemme järkevää eurooppalaista lainsäädäntöä. Suomi ei saa olla vain seuraajan roolissa. Meidän pitää olla kokoamme suurempi vaikuttaja EU:ssa. Meidän pitää ymmärtää mitä tarkoittaa meille Turkki, Lähi-itä ja Afrikka.

Laadukas koulutus on jokaisen hyvinvoivan yhteiskunnan peruspilareita. Vakaan, kestävän ja vaurastuvan eurooppalaisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii siis myös jaettua eurooppalaista näkemystä koulutuksen tärkeydestä. Union toimijoiden tulisi pitää se tiukasti mielessä. Tarvitsemme uudenlaista osaamista vastataksemme nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin, jotka koskettavat Euroopan lisäksi koko maailmaan.

Ilmastonmuutos, työn murros ja syrjäytyminen ovat haasteita, jotka eivät ratkea pelkästään kansallisvaltioiden omalla toiminnalla. Nuorisotyöttömyys on pahin turvallisuusongelmamme.Tarvitsee vahvempaa yhteistyötä ja vahvoja rakentajia. Siksi haluan olla mukana.

Miltä mieltä olet Turkin EU jäsenyysneuvotteluista? Pitäisikö Turkista tulla EU:n jäsenmaa?

Turkkihan tunnustettiin ensimmäisen kerran EU: n jäsenehdokasmaaksi jo vuonna 1999 Helsingissä. Siksi toivoisinkin, että Suomen puheenjohtajuus voisi synnyttää jälleen sen saman ”Helsingin hengen” ja toimia siten, että Turkki asetettaisiin edelleen siihen asemaan, josta Turkkia viedään jälleen kohti EU –jäsenyyttä.

Onko nopeutettava Suomen ja Euroopan siirtymistä uusiutuvan energian käyttämiseen?

EU:n jäsenmaissa on jo nyt käytössä erittäin paljon uusiutuvat energian vaihtoehtoja. Kysymys on vain siitä, suostuvatko kaikki käyttämään niitä. Kun näin ei kuitenkaan ole, minun mielestäni näistä vaihtoehdoista on kerrottava laajemmin ja vietävä osaamista kaikille niillekin jäsenmaille, joissa tähän kysymykseen ei ole vielä herätty. Eikä yksistään jäsenmaille, vaan tietoa onm vietävä myös EU:n ulkopuolellekin.

Tulisiko EU-maiden ottaa turvapaikanhakijoita ensisijaisesti EU:n ulkopuolelle perustettavilta leireiltä? Esim. sinun kotimaassa Turkissa on yli 4 miljoona pakolaista.

Olen sitä mieltä, että kiintiöpakolaisia otetaan niiden sopimusten mukaisesti, joista EU:ssa on sovittu. Toisin sanoen jokainen jäsenmaa pitää kiinni yhteisistä sopimuksista eikä vastuuta sysätä vain muille jäsenmaille.

Mitä mieltä olet onko EU:n kiellettävä uusien bensa- ja dieselautojen myynti vuoteen 2030 mennessä?

En kannata ehdotonta kieltämistä, koska nähdäkseni vuosi 2030 ei ole realistinen aika sille, että päätös voisi toteutua täysimääräisesti.

EU kansalaisilla on sosialiturvaa siirryttäessä tai muuttaessa toiseen Schengen maihin kuten Espanjaan. Espanjassa asuu paljon suomalaisia eläkkäläisiä. Turkissa asuu myös paljon suomalaisia eläkeläisiä ilman sosialiturvaa asuin maassa Turkissa. Pitäisikö sosiaaliturvakysymykset ottaa etusijalle ja ratkaista kahdenvälisesti Suomi-Turkki vai EU:n jäsenyysneuvotelujen yhteydessä?

Tämähän on kysymys, mikä toimii osittain ja ymmärtääkseni myös hyvin jo esimerkiksi Turkin ja Ruotsin välillä. Minusta olisi hyvä, että EU-kansalasille taattaisiin tietynlaiset sosiaaliturvat. Ne voisivat olla vaikka hoito- ja terveyspalveluita.
Kannatankin lämpimästi, että näitä asioita nostetaan yhteisiin neuvotteluihin.

EUROPARLAMENTTIVAALIT!

Ennakkoäänestys kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 15.-21.5.
Ennakkoäänestys ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 15.-18.5.
Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26.5.2019.

TURKKI