Hyasintti on kotoisin Turkista
Hyasintti eli tuoksuhyasintti (Hyacinthus orientalis) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon kuuluva monivuotinen sipulikasvi, jota kukkiensa vuoksi kasvatetaan koristekasvina. Kasvi on peräisin Keski- ja Etelä-Turkista.
Hyasintti on sipulikasvi, jonka sipulin läpimitta on 3-7 cm. Sen lehdet ovat pitkänomaiset, 18-35 cm pitkät ja 1-3 cm leveät ja pinnalta pehmeät. Sen kukintovarsi on 20-30 cm, joskus jopa 45 cm pitkä ja pystysuora, ja siinä on 2-50 violetin väristä kukkaa, joista jokaisessa on kuusi terälehteä.
Hyasintilla on pitkä historia viljeltynä koristekasvina. Sitä on kasvatettu ensin Välimeren maissa, myöhemmin Ranskassa, jossa sitä on käytetty myös hajuvesien valmistukseen. Nykyisin sitä kasvatetaan eniten Alankomaissa.
Hyasintti kukkii varhain keväällä. Se kasvaa parhaiten aurinkoisessa tai puolivarjoisessa paikassa riittävän kosteassa maaperässä. Sillä on talvisin lepokausi, minkä vuoksi sitä ei voi kasvattaa tropiikissa. Hyötämällä se on mahdollista saada kukkimaan keskellä talveakin, minkä vuoksi siitä on tullut suosittu joulukukka.
Hyasinttia kasvatetaan sen kirkkaanväristen kukkien vuoksi. Siitä on olemassa yli 2 000 lajiketta, joiden kukkien väri vaihtelee. Tavallisimpia ovat violetit, mutta on myös sinisiä, valkoisia, vaaleankeltaisia ja punaisia hyasintteja. Useimmilla viljellyillä lajikkeilla on enemmän kukkia kuin kasvin villimuodoilla.
Hyasintti sisältää alkaloideja, jotka suurina määrinä ovat myrkyllisiä. Kasvin myrkyllisin osa on sen sipuli, jota ei pidä missään tapauksessa syödä. Lisäksi hyasintista haihtuvat tuoksuvat eteeriset öljyt saattavat aiheuttaa allergiaa.
Lähde: fi.wikipedia.org
