Onko juhannus turkkilaisten ja suomalaisten yhteisiä pakanallisia juhlia?

Onko juhannus turkkilaisten ja suomalaisten yhteisiä pakanallisia juhlia?

Minä en ole oikea ihminen vastaamaan tähän kysymykseen. Mutta olen huomannut että on paljon yhtenäisyyksiä. Suomen turkkilaisena olen juhlinut monta juhlaa Suomessa. Haluaisin kysyä teiltä myös tätä kysymystä. Haluaisin tietää myös löytyykö vastaus ja mielipiteitä asiasta? Ensimmäinen kysymys: Onko Juhannus turkkilaisten ja suomalaisten yhteinen juhla?

Kerron ensin turkkilaisten vastaavista juhlista ja minun mielipiteistä. Monet teistä ilmeisesti tietää että juhannukseen kuuluu juhannuskokko ja sen ympärillä tanssiminen. Vanhojen perinteisten kokkojen tarkoitus oli liikkeellä olevien pahojen henkien ja demonien pois pelottaminen. Tulen ympärillä pitää myös meluta ja elämöidä henkien karkottamiseksi. Ainakin netissä niin lukee.

Turkkilaisten vastaavan juhlan nimi vaihtelee Turkissa ja muissa turkin kielisessä valtioissa ja yhteisöissä. Turkissa yleisesti käytetään nimi HIDRELLEZ. Juhlaan kuuluu kokko myös. Sitä juhlitaan toukokuussa. Hıdrellezin juhlia pidetään yleensä viheralueilla, metsäisillä alueilla, lähellä vettä, haudan tai muisto haudan lähellä.

Hıdrellezin perinnön mukaan silloin syödään kevään tuoreita kasveja ja tuoreen karitsan lihaa tai sen maksaa. Nykyään kerätään kukkasia tai yrttejä luonnosta. Niistä keitetään yrttiteitä ja juodaan. Uskotaan, että saadaan tällä lailla terveys ja parannuksia sairaudelle. Myös samalla juomalla käydään pesulla 40 päivää peräkkäin. Uskotaan että se nuorentaa ja kaunistaa.

Hıdrellez päivä tarkoittaa että Hızır Aleyhisselam niminen henkilö tapaa maan päällä Ilyas profeetan. Uskotaan että Hızır auttaa ihmisiä pulasta missä hän käy tai mitä koskettaa. Silloin jätetään auki ruoka rasioiden, varastojen ja raha laukkujen suut. Esimerkiksi ihmiset tekevät pienoismallin mitkä he toivovat kuten talo, auto jne.

Pienoismallit laitetaan ruusupuun alle että heidän toivomukset toteutuu ja odotellaan vuoden aikana että Hızır auttaa heitä. Samalla he ripustavat punaisia nauhoja ruusu puuhun ja tekevät toiveita. Jotkut ihmiset sytyttävät kokon. Sitten he hyppivät palaneen kokon yli että heidän toivomukset toteutuisi. Hıdrellezin juhlan aikana järjestetään seremonia kuten liikkeellä olevien pahojen henkien ja demonien pois pelottaminen että nuoret pääsevät perustamaan perheen.

Toive perinteitä on monenlaisia. Esim. talon jokaiselle henkilölle istutetaan seitsemän pavun tai kikherneen siemeniä illalla. Varhain aamulla avataan joka asunnon ovet auki että Hızır jakaa heidän osuutensa. Ihmiset menevät luontoon löytämään Hızırin jalanjälkiä ja voidakseen astua siihen. Uskotaan että se tuo runsausta vuoden aikana.

Hıdrellez ei ole virallinen juhlapäivä Turkissa. Myös vehnänjyvistä valmistetaan Semeni niminen juoma.

Mitä Hızırin uskotaan tekevän?

Hızır saapuu nopeasti apuun, niillä ihmisillä joilla on vaikeuksia ja toiveita.
Hän auttaa aina tarkoituksellisia, hyväntahtoisia ihmisiä.
Hän tuo runsaasti varallisuutta minne tahansa pysähtyy.
Hän tuo parannuskeinoja ja terveyttä niillä joilla on terveys vaivoja.
Hän auttaa kasveja kasvamaan, eläimiä lisääntymään ja ihmisiä kasvamaan vahvoiksi
Hän auttaa kasvattamaan ihmisten omaisuutta.
Hän on hyvien enteidän ja onnen symboli.
Hänellä on Jumalan antama voima tehdä ihmeitä.

Mitä ei saa tehdä Hıdırellezissä:

Avioliitto ikäiset nuoret tytöt eivät saa tiskata astioita aattoiltana.
Ei saa repiä yhtään vihreää kasvia
Hıdırıllez-päivänä pyykkiä ei pestä, taloa ei siivota ja töitä ei tehdä. Päivän pitäisi olla kokonaan juhla päivä.
Kokon yli hyppääminen on yksi ensimmäisistä asioista, joita Hıdırellezillä on tehtävä. Tämä on Hıdırellezinin yleisin rituaali ja uskotaan, että kokon yli hyppääminen suojaa pahoilta silmiltä ja sairauksilta. Tästä rituaalista on tullut synonyymi Hıdırellezille.

Mitä mieltä te olette? Onko Hıdrellez ja juhannus samanlaisia juhlia?

Lähde: ktb.gov.tr