Turkin kieliset kansat – Kazakit

Egean Suomalaiset Yhdistys toimii Turkin Kuşadasıssa

Turkin kieliset kansat – Kazakit

Kazakit (myös kazahit, qasaqit, kaz. Қазақ [qɑzɑq]) ovat turkkilais-tataarilainen kansa Keski-Aasiassa, pääasiassa Kazakstanissa, sekä ympäröivillä alueilla muun muassa Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa. Kazakkeja on noin 13 miljoonaa.

MAINOS!

Suurin osa kazakeista asuu Keski-Aasian pohjoisosassa Kazakstanissa, jonka väestöstä kazakit muodostavat 63 prosenttia. Merkittäviä kazakkivähemmistöjä on myös Sinkiangin autonomisessa provinssissa Kiinassa, Uzbekistanissa, Mongoliassa ja Venäjällä. Venäjän kazakkivähemmistö on keskittynyt Kazakstaniin rajoittuville alueille, kuten Astrahanin, Orenburgin, Saratovin ja Omskin alueilla sekä Kalmukian ja Altain tasavalloissa. Pienempiä kazakkivähemmistöjä on Turkmenistanissa, Kirgisiassa, Tadžikistanissa, Afganistanissa, Ukrainassa, Turkissa ja Iranissa.

Sana kazakki esiintyy ensi kerran 1200-luvulla turkkilais-arabialaisessa sanakirjassa, jossa se tarkoitti itsenäistä tai vapaata. Sanan todellisesta merkityksestä ei ole päästy yksimielisyyteen. Yhden teorian mukaan se tulee sanasta Ak Kaz, mikä tarkoittaa valkoista joutsenta.

Venäjän kielessä ei käytetty sanaa kazakki ennen kuin 1920-luvun puolivälistä alkaen. Tätä ennen venäläiset kutsuivat sekä kazakkeja että kirgiisejä kirgiiseiksi. Suurin osa kazakeista puhuu äidinkielenään kazakkia, joka kuuluu turkkilaiseen kieliryhmään.

Kazakkien kulttuurissa on vaikutteita venäläisestä ja persialaisesta kulttuurista sekä jonkin verran arabialaisesta kulttuurista. Kazakit on perinteisesti tunnettu vapaudenrakkaudestaan, ratsastustaidostaan ja puolikesyjen kotkien kanssa harrastetusta metsästyksestä.

Perinteisesti kazakit ovat tietoisia juuristaan ja omasta heimostaan. Varhemmin jokaisen kazakin oletettiin tietävän oman heimonsa sekä esivanhempien heimot aina seitsemän sukupolvea taaksepäin. Tämä tieto oli myös edellytys naimisiinmenolle, sillä henkilö, joka ei tiennyt omaa heimotaustaansa ei ollut kelvollinen aviopuoliso. Lapset tulivat yleensä kuulumaan isänsä heimoon. Heimojen välisiä avioliittoja suosittiin.

Nyky-Kazakstanissa heimojärjestelmä on virallisesti kielletty ja käytännössä lähes merkityksetön. Varsinkin taloudellisessa ja valtiollisessa elämässä se on häviämässä pois. Se on kuitenkin edelleen olemassa ja kulttuurielämässä sillä on joskus aika suurikin merkitys. On varsin tavallista, että kazakit tavatessaan tiedustelevat toistensa heimoja. Heimojen välit eivät ole vihamieliset, ja vaikka kazakit katsovatkin kuuluvansa johonkin tiettyyn heimoon, pitävät he silti kaikkia heimoja yhtenä kansallisuutena.

Kazakkeja ei pidä sekoittaa kasakoihin.

Lähde: fi.wikipedia.org

Tietoa Ali Ergene 1158 Articles
Turkin Uutisten & Egean Suomalaiset Yhdistyksen perustaja! Turkin Uutisten päätoimittaja.