Turkkilaista historiaa osa 10

Egean Suomalaiset Yhdistys toimii Turkin Kuşadasıssa

Kuva; wikimedia.org

Sotilaat kiirehtivät kertomaan uutiset Suleiman Suurelle ja kun hän kuuli voiton uutiset sanoi hän Alhamdulillah, kiitos Luojalle ja nyt olen valmis kuolemaan. Ja siihen pysähtyi hänen ääni sekä hänen sydämensä myös. Kun uutinen hänen menehtymisestä saapui maailmalle kaikki muslimit maailman kolkassa itkivät, Algerian ja Libyan vapautetut, Qatarin ja Jemenin pelastetut, Palestiinan ja Somalian kansat, Intian, Indonesian ja Kiinan muslimit. Myös Andalusiasta pelastetut juutalaiset surivat tuolloin.

Turkkilaista historiaa osa 10

Myös arabimaailman kristitityt surivat ja itkivät sillä he tiesivät että oikeudenmukaisempaa johtajaa eivät tulisi näkemään. Vaikka eurooppalaiset olivat kristittyjä myös he olivat rasistisia sortajia hallitsijoina. Maailman kaikki muslimit itkivät kun taas euroopplaiset juhlivat tuolloin kuin viimeistä päivää. Vatikaanin kellot soivat yötä päivää juhlien.

Saksalainen historian tutkija Halmar kuvailee täten ”Tämä sulttaani oli meille suurempi uhka kuin Salahuddiin itse” ja Britti historian tutkija Harrold Lamb sanoi: ”Kristityt juhlivat lukuisia juhlia, mutta jos minulta kysytään niin vastaisin, että kiistatta tärkein juhlapäivä on kun Al Qanuuni kuoli”.

Suleiman Suuren hautajaisissa ihmiset olivat yllättyneinä, kun hän oli pyytänyt haudattavaksi hänen kanssaan yhden pienen lukitun arkun. Uskonoppineet ja tuomarit pelkäsivät, että kyseisessä arkussa olisi arvotavaroita tai kultaa ja tämä ei sovi islamin mukaan. Faaraot hautasivat kanssaan arvotavaroita kuten monet muut kansat, mutta Islam kielsi tämän joten oppineet päättivät avata tämän arkun ja selvittää sen sisällön. Avaessaan oppineet ja tuomarit tämän arkun hämmästyivät sen sisällöstään.

Oliko siellä kultaa tai koruja? EI, siellä oli jokaisen tuomarin ja oppineen lainopillinen vastaus Suleiman Suuren kysymyksiin. Tämä Suuri Kalifaatti, Suleiman Suuri ei tehnyt elämässään yhtäkään päätöstä omatoimisesti vaan, joka kerta kirjeitse kysyi tuomareiden ja uskonoppineiden mielipidettä. Hautaan hän oli viemässä heidän vastaukset, osoittaakseen tuomiopäivänä ettei tehnyt yhtäkään päätöstä elämänsä aikana kysymättä viisailta oppineilta mielipidettä.

Yksi näistä kirjeistä oli juuri sen oppineen tuomarin Suurmufti Abi Al Saud Efendin vastaus, hän oli tuolloi suurin uskonnollinen lainopillinen tuomari. Kyseisessä kirjeessä Sulttaani Suleiman Suuri oli kysynyt että onko sallitua tappaa muurahaisia ja hyöteisiä, kun aihettavat tuhoa palatsissa. Nykyaikana kyseessä olisi hyönteistuhoilspalvelut. Kun tämä suurmufti näki kaikki nämä uskonopilliset kysymykset hän pirskahti itkuun ja kaikki muutkin läsnäolleet myös ryhtyivät itkemän ja suurmufti Abi Al Saud sanoikin: ” Pelastit itsesi oi Suleiman! Mikä taivas tai maa meidät pelastaisi, jos olisimme kerrankin antaneet virheellisen neuvon tai vastauksen?!”

Luoja armahtakoon tätä Suurta Kalifaattia, Sulttaani Suleiman AL Qanuuni (Oikeudenmukainen)

Wallahi kun kirjoitan tätä itken ja joka kerta kun luen tarinasi uudelleen itken ja itken..

Missä olet oi Suleiman Suuri tänään?

Tänään meitä jälleen sorretaan joka puolella maailmaa etkä ole meitä pelastamassa!

Allah sinut armahtakoon oi muslimien pelastaja..

Jos vain tietäisit mihin olemme joutuneet tänä päivänä ja miten muslimeja sorretaan..

Jos vain tietäisit mihin tilaan ovat muslimit joutuneet..

Jos vain tietäisit että musliminuoret eivät tiedä mitään sinusta saati muista sankareistamme..

Jos vain tietäisit missä häpeässä tänään elämme..

Jos vain tietäisit kuinka nuoremme seuraavat räppäreitä ja muita mitättömitä esimerkkejä..

Allah suojelkoon ja pelastakoon jokaisen sorretun muslimin joka maailman kolkassa. Amin!

Loppu

Kirjoittanut Sadek Elwan

Lähteinä : 100 greatest men of islam & lostislamichistory.com

Turkkilaista historiaa osa 7

Tietoa Sadek Elwan 12 Articles
Know your history to understand your present